Reppu selässä kulkevassa pienessä lapsessa on aina jotain tosi liikuttavaa. Voin vain kuvitella, millaista on lähettää pikkuisensa koulutielle.
Kaksivuotias on menossa eväsretkelle kompostin taakse kiven päälle, matkalla haetaan saunamökistä istuinsuoja.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Siis aivan ihana kuva! Ja kyllähän se hieman on liikuttavaa laittaa pieni koulutielle. Toisaalta, nykyään on niin kiire, että harvoin ehtii jäädä pohtimaan asioita liikutukseen asti;)
Voi liikutus ja suloisuus. Mutta sovitaan, ettei vielä edes ajatella sinne viiden vuoden päähän..
Kiitokset, Mari ja Maria! Ei ehdi edes tänne vastaileen, niin kiire mukamas.
Mari, täällä ollaan jotenkin aivan kumman liikutuksissaan koko ajan. Ihmeellistä. Kyllähän kaikkeen tottuu sitten varmasti.
Eli Maria, ei todellakaan kannata ajatella niin kauas. Ihan on tarpeeksi nykyisessäkin.
Post a Comment