Sunday, March 22, 2009

Uintia

Tämä on huvittavaa, ja aika kuvaavaakin. Olen saanut ensimmäisen tunnustukseni Vaahteramäen Annikalta, enkä saa diplomin kuvaa siirretyksi blogiini. Että tällaisia nettinäppäriä sitä ollaan. Annika, kiitos!


Käymme uimahallissa kaksi kertaa viikossa. Harva se päivä kylppäri on täynnä pyyhkeitä, uikkareita ja uimalaseja.




Sisko käy vesijumpassa, ja hän onkin aikamoinen vesipeto. Hyppii altaan laidalta mahalleen, läts, ja ui juoksuvyön avulla. Sukeltaa ja nousee pintaan silmät auki ja suu hymyssä. Uintipäivästä ei voi oikein edes sanoa kuin juuri ennen, koska odottaminen on kamalaa.



Pikkuveli aloitti vauvauinnin nelikuisena, kuten siskokin aikanaan. Nyt sukelletaan ja kellutaan. Veden lorinan kuuleminen pysäyttää kaiken toiminnan, ja pyllynpesullakin jalat polkevat vettä ankarasti.

Joskus äitikin pääsee vetelemään muutaman altaanmitan. Rakastan vettä. Ja nyt minulla on oma, kätevä uimahallikassikin. Mistä tämä kukkaisinnostus oikein tulee?

Sunday, March 15, 2009

Vihreää


Vihreä on ollut minulle aina vieras väri. Olen yrittänyt päästä sinuiksi sen kanssa ja välillä onnistunutkin. Mutta kausittaista se on.

Nyt miellyttää tämä kylmä, herkkä vihreän sävy. Siinä taitaa olla aavistus kevättä.

Friday, March 06, 2009

Viimeinen

Vielä kerran vessasta, sitten saa riittää.



Olen onneni kukkuloilla näistä elfa-hyllyistä verhon takana. Niitä otettiin niin paljon kun mahtui, ja nyt onkin korilaatikkoa täyteltäväksi. Perheenäidin ilot ovat joskus niin huvittavia - jos minulle olisi joskus nuorena kerrottu, että olen näin onnellinen kolmestapyykkikorista, olisin tikahtunut nauruun.

Kutominen on ihanaa, ja petrolinsininen on tällä hetkellä todella houkutteleva väri. Jo aikaisemmin ostamani Cool Flamme Tweed -kerä sai nyt kyytiä, kun lainasin kirjastosta Anu Harkin Puikoissa-kirjan. Olen taas intoa ja inspiraatiota täynnä, ja tein kirjan ohjeella tämän nappikaulurin.



Malli ei ollut poseeraamisesta innokas, mutta lahjottavissa.



Nopeasti valmistuvat kutimukset ovat minun juttuni. Tässäkin vain suoraa päästellään niin kauan kuin kerää riittää. Napit, mielestäni hienot kiiltäväiset ja eri valossa eri väriset, sujahtavat neuleeseen eikä napinläpiä tarvita. Kätevää kietoa tiiviimmin kaulaan, jos on tarve.



Ja jos kauluria ei tule käytettyä kaulassa, niin siitä voi tulla pussukka. Tai jokin örkkikin. Ostin kyllä jo toisen kerän lankaa, että saan piponkin...