Tautia

Meillä on tähän asti sairastettu tosi vähän, kop kop. Nyt puolet kokoonpanosta on ollut vatsataudissa. Voi kääk miten ankeaa tämä onkaan!

Tänään oli jo parempi päivä, mutta ulos emme päässeet. Sekin itsestäänselvyys tuntui nyt niin isolta asialta.

Tänään on sitten tehty kaikkea mitä yleensä yritetään välttää: syöty sohvalla, naposteltu pitkin päivää eikä syöty kunnon ruokia ollenkaan, annettu telkkarin olla päällä tuntikausia taustahälynä. Jotain dvd:täkin olisi varmasti katsottu jos ne meillä näkyisivät. Saatiin yksi hyväkin asia aikaiseksi: olohuoneen lelusekamelska järjestykseen.





Kuvia laitan kuitenkin aikaisemmasta saavutuksesta. Viime viikolla vessan pesukoneavohyllypyykkikoriseinämä sai vihdoin verhon suojakseen. Eihän kankaan ostosta tähän pisteeseen mennytkään kuin puolisentoista vuotta.

Hallo, D & S! Are you here?! Just telling, that we are already better but still couldn't go out today. Boring! We got something done here last week: curtains to cover the ugly wall in the toilet. It only took 1,5 years to sew the curtains...

Tänään

Aamukahdeksalta Liisi katsoo aamupikkukakkosta. Äiti laittaa puurotulia.



Sampo on herännyt.

Eilen

Lapsi puki itselleen isin reinot ja juoksi äitiä karkuun.



Pienempi lapsi nukkui päiväunia verhon takana, kun ulos ei voinut mennä.



Äitieläjä iloitsi ensimmäisistä itse itselle kudotuista villasukista. Lanka Regiaa, värit ihan lempparit.



Vedettiin nuottaa ja köröteltiin rauhassa.

Uunit

Talomme lämpiää pääosin puulla. Joka huoneessa on uuni, ja niitä lämmitetään joka päivä.



Makuuhuoneen uunin kanssa oli ollut ongelmia jo ennen meitä, mutta nykyään se toimii kuin unelma. Luulen, että tämä maalataan joskus valkoiseksi.



Olohuoneessakin on ilmeisesti joskus ollut pönttöuuni, mahdollisesti huonokuntoinenkin. Entinen omistaja oli rakentanut tilalle tämän. Se polttaa puut nopeasti, mutta ei pärjää pönttöuuneille lämmön pitämisessä.



Ruokailuhuoneen uuni on toiminut alusta asti hyvin. Muistan, kun pidimme siinä ensimmäisen kerran tulia maaliskuussa pian kaksi vuotta sitten. Ikkunat olivat huurussa, talo oli ollut pitkään kylmillään. Esikoinen nukkui vaunuissa.

En ole koskaan ollut mikään hyvä tulien sytyttäjä, mutta täällä sitä nyt pelataan kolmen uunin ja lisäksi puuhellan kanssa joka päivä. Sytyttämistä haastellisempaa on muistaa kouhia ja olla varma siitä, milloin pellin voi laittaa kiinni. Sähköpatterit menevät päälle, kun lämpötila laskee alas.

Tänään mies on töissä, ja yöksi on luvattu pakkasta. Olohuoneen mittari näyttää 24. (!) Lämpöä riittää vielä huomiselle päivällekin.

Pian alkaa polttopuiden kaataminen. Kesällä niitä pilkotaan. Kun kevätlämpimät koittavat ja uuninluukut pysyvät kiinni, pidämme laidunkauden avajaiset.

Unen hohto

Kun lapsi nukahtaa, kaikki muuttuu toiseksi.

Kun päivä on vedetty pian 2,5-vuotiaan uhmalla loppuun ja uni lopulta voittaa, kaikki touhut saavat kultareunuksen. Riiviö muuttuu suloiseksi samantien. Voi tuota pientä pellavapäätä, olenko minä liian ankara? Vaadinko liikaa näin pieneltä? Voi kuinka hassusti se sanoi siinä tilanteessa. Ja nämä paperit täällä vessan lattialla, mikähän leikki sillä oli mielessä näitä levitellessä? Tuossa ne nyt nukkuu vierekkäin, että mulle on nämä annettu. Olenkohan edes ansainnut... ja niin edelleen.

Tämän täytyy olla biologiaa. Siksi tuntuukin niin tärkeältä saada hetki omaa aikaa ennen nukahtamista. Että voi ihan vaan katsoa niiden kuvia ja vaikka kirjoittaa niistä blogiin.