Jyhkeä kuusiaita suojaa pihaamme näkymästä tielle. Ennen kuin uskalsimme edes haaveilla talosta ja kuljimme vain lenkillä talon ohi, kuusiaita antoi paikasta aika salaperäisen vaikutelman. Mitä tuon aidan takana mahtaa olla?
Kun saimme ostaa talon, iloitsin aidasta lapsen puolesta. Näin silmissäni kaikenlaiset menninkäisleikit suurien runkojen katveessa. Oravat asustavat oksistossa, varmasti myös linnut.
Kaikkea ei voi saada. Aita varjostaa pihan parasta osaa niin ettei siellä ole aurinkoista kuin ihan myöhään illalla. Tuulensuojaa kuuset eivät tuo.
Tuntui hyvältä, kun keksimme, että sahuutamme puista lautoja piharakennusta varten. Itse rakennus tulee todennäköisesti kuusiaidan paikkeille. Elämä jatkuu.
No comments:
Post a Comment