Oli juhlava hetki, kun lähes kaksi vuotta paikallaan olleet verhot revittiin alas. Nyt niiden paikalla on tämä paneeliseinä, yläkerran portaat ja porraskomero. Portaiden alla on tilaa, komeroon mahtuvat rattaat ja urheiluvaatteet. Keskenhän se on tietenkin vielä, mikäs täällä nyt valmista olisi.
Mies rapsutteli eteisen ja olohuoneen välisen oven alkuperäiselle, vihertävälle maalille. Kulunut pinta on niin kaunis! Se saa jäädä juuri tuollaiseksi. Lattiasta tuli perinteisen harmaa, se maalattiin perinnevärikartan Permolla.
Olohuoneen puolelta ovi näyttää tältä.
Jotain piristystä piti keksiä. Ulko-oven sisäoven sisäpuolesta (!) tuli sitten kirkkaanpunainen. Tykkään siitä todella paljon. Vaikka ovi on korkea ja iso, punainen väri ei hallitse eteistä liikaa koska se ikään kuin jää selän taakse.
Tuo sisäovi piti teettää puusepällä, kun muutimme taloon. Ja punainen on väri, josta en ilmeisesti pääse koskaan eroon. Olen lopettanut taistelun. Jostain se aina tulee.
Eteisen ruskea lipasto saa lähteä kun esikoisen vaatesäilytys saa pysyvän paikan. Ikkunan alle havittelen jonkinlaista penkkiä.
Olen todella tyytyväinen, koska vielä keväällä eteinen näytti tältä:
6 comments:
Hienon näköistä! Tullaisen panelikomeron minäkin haluan eteiseen, sitten joskus.
Tosi kaunista. Komppaan Katjaa - paneeliseinäinen komero on myös mun haavelistalla!
Upealta näyttää!
Minä saan katsella eteisen verhoja varmaan vielä aika kauan...kaappien panelointi kun ei ole meidän työlistan kärkipäässä...voih.
Hauska tuo punainen ovi!
Kiitokset teille, Katja, Sussu ja Leena. Ja Sussu, kiva kun tulit.
Nämä työlistat on kyllä ihan hassuja. Ainakin ne on pitkiä ja elää. Meillä ei ole tehty eteiselle pitkään aikaan mitään eikä komerossakaan ole vielä juuri mitään. Mutta kyllä sitä on kiva katsella.
Kylläpäs siellä näyttää jo hienolta!! Noi ovet (sekä vanhalle raavittu että punainen) on mahtavia. Voisin tulla kattoonkin sitten joskus livenä, kun teidän pahemmat kiireet hellittää...
Tullos oi tullos! Olis mahtavaa.
Post a Comment