Minä, joka en yleensä ole kotonani murrettujen värien maailmassa, kiinnitän huomioni kaikkeen sellaiseen. Syksy on herkullisen vihreä, liila, oranssi, keltainen.
Kannoimme naapurin riihestä olohuoneeseen vanhan petroolinsinisen sohvan, joka oli talossa ostettaessa. Tuolloin se ei kuitenkaan sopinut oikein mihinkään.
Nyt se tuntuu sopivan. Ensimmäiseen opiskelijakämppääni ostettu riisipaperivalaisin lähti myös, ja tilalle tuli vanhan tavaran kaupasta löytynyt kattokruunu. Hankin sen oikeastaan yläkertaan tulevaa vaatehuonetta varten - ajattelin laittaa garderoobissa ihan överiksi kun vihdoin sellaisen saan - mutta näyttää, että siihen menee vielä aikaa. Olkoon siis olohuoneessa, eikä se nyt siinäkään ihan huonolta näytä.
Sairaalasängyn tyynyt saivat päälleen herkullisen syksyväristä Marimekkoa. Pikkutyynyille tein päälliset kahdesta halpishuivista, jotka jäivät käyttämättä.
Kuvat eivät ole nyt oikein ole onnistuneet. Luonnossa näyttää jotenkin paremmalta. Siis tältä.
7 comments:
Jees, väriä elämään! Sänky on hieno, upeet tyynyt! Mukavaa vkoa!
Teija, kiitos ja samoin!
Ihanan näköistä! Tuo sininen sohva on tosi kaunis. Ja lapset tietysti suloisia. :)
Kiitos, Maria!
Voi, kun teidän poika on kasvanut kovin!
Raikkaan väriset tyynyt! Kunpa minäkin uskaltaisin valita värikästä... Marimekossa huokailen monen värikkään kuosin perään, mutta en osaa yhdistellä niitä lainkaan.
Reipasta, kaunista syksyä!
Ihanalta näyttää; lapset ja koti♥
Kiitokset teillekin, Annika ja Mari.
Annika: kuosien yhdistely on usein vaikeaa. Ei tiedä, että onko tää nyt ihan kiva vai ihan hirvee. Kai sitä pitää vaan omaan silmäänsä luottaa..
Post a Comment