Yksi parempi yö, ja jo helpottaa. Viime yönä iskä valvoi, ja minä olin heti herättyäni paljon, paljon paremmalla tuulella. Nyt iskä nukkuu alakerrassa univajettaan.
Kärryttelimme neuvolaan, ja huomasin, että vauvamme on jättiläinen. Ei kai se ihme olekaan, jos syntyessään on jo isompaa sorttia. Lääkäritäti kehui vauvaamme ihastuttavaksi tytöksi, ja kehuthan lämmmittävät aina. Lisäksi oli kiva huomata, että täällä pienellä paikkakunnalla on myös muita äitejä ja pieniä vauvoja. Ehkä pikku hiljaa löydän polun täkäläisten äiti-ihmisten luo.
Kävin neuvolareissun jälkeen vielä kunnon metsälenkillä koiran kanssa - ihanaa. Ulkoilma virkistää aina mielen ja pään. Siksi en juuri nukukaan päivällä, sillä lähden usein työntelemään kärryjä vauvan nukkuessa. Jos ei koko päivänä pääse ulos, alkaa helpommin ahdistaa.
Hyvä päivä tänään, jo nyt.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment