Tämä sai minut itkemään:
Kun itseäni en yöstä erottanut,
jo tunsin sinut minussa.
Nyt kun aamun ympäröi meidät
varjelen sinua, valoa varjossani.
Se lukee luomumaitopurkissa. Synnytykseen on aikaa vajaat kaksi viikkoa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Ihana tuo runo, minäkin olen sitä monena aamuna lukenut. :)
Kaikkea hyvää loppuodotukseen ja itse koitokseen! Minulla synnytyksestä on reilut kuusi viikkoa ja pikkuinen tuhisija nukkuu tuossa niin kauniisti. <3
Hei ja kiitos kommentistasi, Maria! Oletkin ollut "hukassa", kun koneemme oli rikkipoikki monta viikkoa kesällä.
Onnea ihanasta pienestä tuhisijasta teille, saa nähdä kumpaa merkkiä meille tulee. Aika laillahan tässä on tunteet pinnassa, ja viime kertaisesta tiedän että ei ne siitä heti laannu.. käyn luonasi kylässä.
Post a Comment