Aika menee niin äkkiä. Katson kuvia viime kesältä, ja Liisi näyttää niissä paljon pienemmältä, pullerommalta, vauvemmalta. Olen jotenkin haikea siitäkin, että vaipat alkavat jäädä pikku hiljaa pois.
Älä kasva, ajattelen taas. Toisaalta on mielenkiintoista nähdä millainen hänestä tulee.
Ja vauva taas - oikea mammanpoika. Ihana pieni pörröpää äidin kainalossa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
7 comments:
Liian äkkiä ne kasvavat!!
Ja tunnistan itseni niin edellisen postauksesi tekstistä! Ihan samat sanat siis. :)
Ihan kuin omalta näppikseltä! Tiedän juuri miltä tuntuu :)
Hyvä, kiitos Maria ja Inka.
Hyvä, kiitos Maria ja Inka.
Meillä mittana on hissin napit. Meinasin pyörtyä kun esikko ylsi yhtäkkiä kolmoseen (meidän nappula). Nyt se yltää jo vitoseen. Sanon: "Älä kasva niin nopeasti!" Hän: "Äiti en mä voi sille mitään." Niinpä niin. Pala on kurkussa aina kun hän painaa hissin nappulaa!
Jotenkin aika tuntuu menevän aina vaan nopeammin...
Voin vain kuvitella, Matroskin. Mikä se sitten meillä mahtaakaan olla, nykyään puhuminen ja sanavarasto. Ja nuo pottatouhut. Nyyh jo valmiiksi!
Leena, aika tosiaan tuntuu menevän koko ajan nopeammin. Nyt jo taas maanantai ja kohta joulu.
Post a Comment